Kaikenlainen yrittäminen kostautuu aina

Taas kerran tulin todistaneeksi väitteeni, että kaikenlainen liiallinen yrittäminen on pahasta (golfissa ainakin). Kierrettiin Lady O:n kanssa Sarasta ja tuntui, ettei mikään suju. Lyönnit jäivät lyhyiksi ja menivät minne sattuu. Tein kuten aina teen: Yritän entistä kovemmin ja pidemmälle ja etenen puolet siitä mitä voisin edetä. Yritän vaikeista paikoista joutuakseni vielä vaikeampiin paikkoihin. Yritän sankarilyöntejä puitten lomasta, useimmiten osuakseni kyseisiin puihin.

Kun tajusin, mitä olin tekemässä, yritin rentouttaa itseäni ja lakata yrittämästä liikaa. Pikkuhiljaa tilanne alkoi parantua. Kun lopulta lakkasin myös puristamasta mailaa, lähti pallokin lentoon. No, tulosta ei siltikään tullut, mutta kauniita lentokaaria on niin paljon mukavampi katsoa kuin maata pitkin meneviä madontappolyöntejä.

Mailan puristaminen alkoi jokunen vuosi sitten ihan tietoisesti, kun silloinen pro sanoi, että otteeni ja varsinkin ranteeni ovat liian lepsuja. Aloin sitten puristaa mailaa ja lyönti paranikin. Olisiko puristus lisääntynyt liikaa tässä vuosien varrella? Eilen lopulta yritin vain pitää mailasta sen verran kiinni, ettei se lennä pallon perään (no, vähän liioitellen). Lavan kosketus palloon oli aivan erilainen kuin väkisin pakottamalla tehty. Kuului usein se ihana kilahdus, jonka mailan suunnittelija on ajatellut siitä kuuluvan, kun osuma on hyvä. Erityisesti Big Bertha puu-3-mailassani on erityisen kaunis ääni, josta heti tietää sen kuullessaan, että nyt tuli hyvä lyönti. No, rautamailoilla ei vielä kevyttä pakotonta rentoutta löytynyt.

Buddha-Palminen kirjoittaa: "(Golf) on naisellinen, esteettinen taitolaji. Taitavan svingin salaisuus ei ole ruhjova repiminen, vaan rento rauhallisuus. Golf on pakottoman yrittämättömyyden taidetta.... Kun golfaajan peli alkaa murentua, tavallinen reaktio on lisää puristusta, lisää voimaa ja lisää yritystä.... Siis: vähemmän yritystä, ei niin pitkälle, ei niin väkisin."

Taidanpa muuttaa blogin esittelyssä olevan mottoni myös muotoon "Kaikenlainen yrittäminen kostautuu aina". Jospa sitten muistaisin sen kentälläkin.