Kotojärvellä kastumassa

Sunnuntaina lähdettiin Kotojärvelle pelaamaan. Ostin peliliput itselleni ja Lady O:lle golfpiste.comin pörssistä. Liput tulivat tekstiviestillä numeroina - kätevää, ei tarvinnut lähteä hakemaan niitä mistään. Olen ollut Kotojärvellä useita kertoja. Minusta kenttä on todella kiva. Väylät melko lyhyitä ja kenttä on helpoksi slopattu. Katsoin, että punaisilta Kotojärvi on n. 200 metriä lyhyempi kuin Kirkka. Tiiauspaikkoja on vain punainen ja keltainen, kunnon klubikenttä siis. Plussaa kolmipyöräisistä kärryistä! Klubitalo on viehättävä, lieneekö vanha navetta?

Kun lähdettiin oli keli todella upea. Pelasin Lady O:n sekä kahden miehen kanssa etuysin hyvää vauhtia aurinkoisessa kelissä. Oli ihan t-paitakeli, tosin itsellä oli asuna pitkähihainen paita ja mustat housut, joissa tuli kuuma. Käytiin välikahvilla 8. väylän jälkeen. Hyviä voileipiä, vähän gourmet-meininkiä. Hinta oli myös sen mukainen.

8. väylän jälkeen siirryttiin maantien toiselle puolen ja melkein samantien alkoi sataa. Ja kohta satoi melko rankastikin ja sitä jatkui nelisen väylää. Sadetakkini on nykyään vain tuulitakki, joten kastuin aikalailla. Housut olivat aivan läpimärät - olisi pitänyt olla ne vettähylkivät Raiskit, sillä nämä Torstain housut imaisivat kaiken sateen itseensä. Kengät ja sukat sentään säilyivät kuivina. Onneksi olin ottanut bäginsuojuksen mukaan, mutta sateenvarjo jäi kotiin - kun kerran ei pitänyt sataa.

Sade loppui aikanaan, mutta syksy ei kuivannut minkä kasteli. Peli ei sujunut kovin hyvin auringossakaan, mutta oli silti tosi kiva pelata. Raffit olivat kyllä vaikeita - pitkiä ja paksuja sekä märkiäkin. Niistä oli todella vaikea päästä pois. Väylälläkin ruoho oli aika pitkää. Ruska on Pornaisissa paljon pidemmällä kuin Keimolassa. Eli maisema näytti varsin kauniilta väreineen.

Käytiin vielä syömässä lasagnet klubitalolla. Tykättiin Lady O:n kanssa molemmat kentästä ja päätettiin tulla ensi kesänäkin.

Tässä vielä muutama kuva aurinkoisista hetkistä.