Oltiin Lady O:n kanssa suunniteltu Kirkan kiertämistä, mutta Saraksellekin vapautui paikkoja, niin lähdettiin sinne. Jännä miten eri lailla itse ajatuksissaan suhtautuu Saraksen kiertämiseen Kirkkaan verrattuna. Molemmat ovat kivoja kenttiä, mutta Saras tuntuu enemmän "golfilta". Se kun kierretään kerralla ilman taukoja, yhtäsoittoa. Tosin itse kaipaisin taukokioskia niin että saisi myös pitää 10 min tauon niin halutessaan, päästää vaikka takanatulijat ohi. Onhan Kirkkakin golfia toki, mutta pakkotaukoineen se tuntuu erilaiselta. En haluaisi sanoa pelailulta. On se tarpeeksi vaikea ja täysmittainen kenttä kuitenkin. Voi olla että jos Kirkkakin varattaisiin netistä ja pitäisi vain 10 minuutin tauon sisällään, tuntuisi se ihan erilaiselta.
Meillä oli peliseurana isä ja tytär, joiden yhteistasoitus oli alle 10. Pitipä taas todeta, että golf ei ole voima- vaan tekniikkalaji. Ja että on se helppoa, kun sen osaa.
Lady O toimi tänään bunkkeri-inspehtöörinä. Ei tainnut olla montaa väylää, jolla hän ei olisi jossain bunkkerissa pyörinyt. Itse kävin kerran. Lady O oli edellisellä kierroksellaan Kirkka A:lla tarkastanut myös kaikki vesiesteet, joten eiköhän ne nyt ole kunnossa. Saraksella harvemmin veteen joutuu, ehkä joihinkin pusikkoisiin sivuvesiesteisiin.
Oma peli kulki kivasti, tein 29 bogey-pistettä. Tasainen kierros, vain yksi par, ei birkkuja.
Kuva: golfdigest/Sean McCabe
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti